Martha

Martha on virtuaalihevonen.

Brittonian alkuperäinen tarkoitus on ollut pieni maatila, ja niinpä suffolkihevonen sopii sinne kuin nenä päähän. Se on roteva, sitkeä ja hyväluontoinen perienglantilainen hevonen. Marthan kanssa nyt on vähän se ongelma, että vaikka roteva ja sitkeä ehkä vielä kuvaavat tammaa, hyväluontoiseksi sitä on aika paha kehua. Sanovat, että rautiaat tammat ovat pahimpia hevosia, ja sitä hypoteesia tämä tyttö kyllä tukee. Olisi se kai pitänyt arvata jo siitä, miten halpaan hintaan kasvattaja suostui niin hyvien vanhempien varsasta päästämään irti.

Nimi: Dovecote Martha
Rotu: suffolkinhevonen
Synt. & ikä: 1.5.2009, 9-vuotias
Väri: vaaleanrautias liinakko (ee ff), rengastähti
Säkäkorkeus: 167 cm
Omistaja: Brittonia Yard, VRL-13777 (J.)
Painote: työ- ja ajohevonen
Koulutus: Helppo B, 70 cm & vaativa
Rek.no: VH18-119-0003

Marthalla ei ole sukua virtuaalimaailmassa.

i: Dovecote Ballyclarke
170 cm suffolkinhevonen, tummanrautias liinakko
ii: Backley Byron 169 cm, suff trt
ie: Dovecote Charlotte 170 cm, suff rt lkko
e: Dovecote Dorothy
167 cm suffolkinhevonen, punarautias
ei: Moll’s Dunedain 167 cm, suff vrt lkko
ee: Dovecote Pixie 166 cm, suff rt lkko

Dovecote Farm kasvattaa suffolkin- ja perchenhevosia Cornwallissa hyvällä menestyksellä, ja heidän hevosiaan ja varsojaan näkee näyttelykehissä eri puolella Britanniaa. Onpa joku myyty kuulemma rapakon taaksekin. Työ on kunnioitettavaa, sillä näin harvinaisena ja isokokoisena rotuna suffolk on hankala kasvatettava.

Marthan isä Dovecote Ballyclarke on oikea monitoimihevonen, ja sen lisäksi vielä kauniin värinen. Kunnon maksanrautias sävy on suffolkinhevosissa melko epätavallinen, ja on hieman sääli, ettei Martha perinyt isänsä sävyä. Ballyclarke on voittanut suffolkinhevosten vuotuiset käyttökilpailut kolmena vuonna putkeen, ennen kuin vanhin sen omista orivarsoista kiri viime kesänä ohi. Se on kilpaillut onnistuneesti myös Ridden Heavy Horse-luokissa jopa parempiliikkeisiä shiren- ja clydesdalenhevosia vastaan. Viiden varsan isä esintyy edukseen rakennearvostelussa, ja on suvultaankin hämmentävän hyvä ja eriperintäinen. Kasvattaja tiesi mitä teki, kun valikoi yhdistelmää.
Isänisä Backley Byron oli vähintäänkin yhtä komea ori kuin millaiseksi Ballyclarke on kasvanut, tummanrautias ja paksuharjainen. Se oli ennen kaikkea vaunuhevonen, joka suoritti kaiken työnsä hyvillä mielin. Byron oli amerikkalaista vientisukua, jonka takia se oli parin vuoden Euroopankiertueellaan iästään huolimatta melko suosittu jalostusori – se jätti Ballyclarken lisäksi neljä varsaa Britteihin, yhden Ranskaan ja kolme Yhdysvaltoihin. Ori lopetettiin pari vuotta sitten vanhuudenvaivojen takia.
Isänemä Dovecote Charlotte on hoikka ja suffolkiksi hyvin korkeajalkainen tamma, joka voisi nätin ravinsa puolesta melkein osallistua show cobien näyttelyluokkiin. Toistaiseksi se on kuitenkin pysynyt kotitilan siitos- ja kyntöhevosena, joka viettää päivänsä tammalaitumen johtavana matriarkkana, ja pitää huolta pienemmistään. Charlotte on periyttänyt kaikille kolmelle varsalleen kauniita askelia ja yllättävän notkeaa ratsastettavuutta, ja se tulee varmasti saamaan esikoisensa Ballyclarken ja kahden muun lisäksi vielä ainakin yhden varsan.

Emätamma Dovecote Dorothy on 167-senttisenä vielä melko matala suffolkinhevoseksi, mutta muuten ulkonäöltään perinteinen pyöreä punaraudikko. Se on ollut kesäisin ylläpidossa työhevosvaelluksia järjestävällä yrityksellä, mutta tulee yleensä talvikaudeksi takaisin kasvattajalleen maneesikauden kilpahevoseksi. Dorothyn ei ollut tarkoitus tulla siitostammaksi lainkaan, mutta on vakuuttanut säyseällä luonteellaan ja helpolla koulutettavuudellaan. Se varsoi seitsenvuotiaana ensimmäisen varsansa. Martha on sen toinen ja toistaiseksi viimeinen.
Emänisä Moll’s Dunedain on terapiahevonen, puskaratsu ja ulkonäöltään jotakuinkin niin maalaishevonen kuin vain olla voi. Väriltään ja kooltaan Martha muistuttaa sukulaisistaan sitä kaikkein eniten, vaikka onkin naamasta hieman kyömyotsaista isoisäänsä nätimpi. Dunedain on ruunattu, ja se jätti vain yhden varsan, eikä sillä ole mainittavaa näyttelymenestystä. Se on kuitenkin periyttänyt selvästi Dorothylle oman säyseän luonteensa ja ripauksen tervettä uteliaisuutta.
166-senttinen emänemä Dovecote Pixie on pienikokoinen ja ehkä vähän lihavanpuoleinen, mutta tarpoo yhä mielellään peltoa ja tekee metsätöitä, vaikka otsassa näkyy harmaita karvoja. Pixie on toiminut lastenratsuna ja ajo-opettajana, ja se oli nuorempana tammana myös kilpailukehien rusettihai. Kuuden varsan emä, joista kaksi on onnistuneesti hunterkilpailuihin siirtyneitä täysiveriristeytyksiä, tunnetaan Dovecoten hevosten yhteisenä mummona.

Tarkempi luonnekuvaus on myös tulossa.

Päiväkirjamerkinnät ja valmennukset:

Pyjamabileet – päiväkirjamerkintä 2.2.2018

Kisatulokset:

TYH / 02.03.18 Pohojola / Kyntö / 1. sija