Tammat

“Oh dear, she didn’t bite you too hard did she? She’s a bit nippy sort.”
Varoitus ei juuri auttanut enää sen jälkeen, kun käsivarressani oli iso mustelma, mutta nyökkäilin vain kohteliaasti ja siirryin hieman kauemmas äkäisen suffolkinhevosen ulottuvilta. Se että “Ambrosen olisi kuulunut sanoa siitä heti” ei myöskään parantanut mielialaani, sillä en ymmärtänyt miehen puheesta sanaakaan, kun murre oli niin paha.

Tammat asustavat samassa tallissa, mutta eri aitauksissa kuin orit. Ihan siksi, ettei meillä ole tilaa tai varoja minkään erillisen tammarakennuksen pystyttämiseen. Ehkä siksi nämä tytöt ovat niin kipakkaa sorttia… Ne tulevat kyllä keskenään hyvin toimeen, joten kaltereita karsinoiden väliin ei ole tarvinnut asentaa.

Dovecote Martha
Suffolkinhevonen, tamma
vaaleanrautias, EVM
Vieraille tosi hapan, mutta se lie ainoa syy, miksei sitä vielä ole ryöstetty laitumeltaan.

Penrose Rhiannon
Shirenhevonen, tamma
punaruunikko sabino, 3-p.
Kiltti ja höppänä iso pikkutamma, joka on nätti ja säyseä, mutta ihan jäätävän kokoinen.


Hemsbury Direwolf
Show-tilasto (suff/ox), tamma
vaaleanpunarautias, 1-p.
Säpäkkä ja ketterä tyttö, jolla on kuitenkin työhevosen hermot ja kärsivällisyys.

Maple Wood Flamingo Violet
Kanadanhevonen, tamma
musta, 1½-p.
Menevä ja utelias, mutta aika ajoin käsittelijäänsä testaava monitoimitipunen.